Toukokuu

Pitkä aika on menny ihan huomaamatta, ku ei oo tehny oikeestaan yhtään mieli ees avata konetta. Sen verran oon koneella ollu, että oon siirrelly kuvia koneelle, ja muokannu niitä. Yks isompi muokkausurakka oliki ristiäiskuvissa, kun meidän pikkusiskon ristiäisiä vietettiin 15. päivä. Vähän vissiin kertoo jotain kuluneesta ajasta seki että edellisessä postauksessa jossa on ajankohtasia kuvia, kuvat on vielä aivan lumisia :D

Mitään kovin ihmeellistä ei oo tänä aikana tapahtunu. Muutamana viikkona ei päästy eri syistä treeneihin, mutta muuten on käyty kyllä niissäki. Huhtikuussa mulle iski pieni epätoivo Novan käytöksen kans. Lähinnä siis hallissa suhtautuminen muihin koiriin sillon ku ei treenata. Epätoivosena kyselin kasvattajalta apua, ja hän sitten ihanasti hommas meille ihmisen täältä läheltä antaan vähä neuvoja. Mun suureksi yllätykseksi tällä ihmisellä oliki Novan siskopuoli (sama isä.) Ei ollu mitään hajua että Oulussa asuis sisko, eikä ollu tämä siskon omistajakaan tienny meistä. Niinpä sitte tavattiin yhellä koulun urheilukentällä. Tarkotushan ois ollu saada samanlainen tilanne päälle missä Nova rähjää muille, mutta eihän se mitään rähjänny ku oliki vaan aivan mahtavaa ku oli toinen samannäkönen koira :D Niinpä otettiin se tapaaminen ihan vaan kärsivällisyysharjotuksena molemmille koirille, ja seisoskeltiin vaan ja juteltiin, eikä päästetty koiria ees haisteleen toisiaan. Siskolla kuulosti olevan melko samanlaisia vinkeitä, ku Novalla. On siis isän puolelta ilmeisesti tullu sitä luonnetta melkosesti osalle pennuista :D

Tuon saman ongelman kans siis tehhään nyt töitä. Välillä on ollu vähä parempia hallilla käyntikertoja, ja välillä taas sitte semmosia että oon ihan hermoromahuksen partaalla. Toivon että tää on osaksi vaan jotain viimestä uhmaa ku kahen vuojen ikä alkaa olla aika lailla täynnä. Muutenhan tuo nappula on aivan unelma. Selvästi huomaa että on vähä jotain aikuistumista tapahtunu. Tuo rähinä onki oikeastaan ainut ongelma mikä meillä on. Toivo elää jospa saisin sen vielä kuriin.

Eilen oltiin normaaliin keskiviikkoiseen tapaan agilitytreeneissä. Ja en kyllä voi vaan ku ihmetellä sitä asiaa, että vaikka se käytös siellä kentän reunalla on aivan hirveetä välillä, niin kun me sinne radalle mennään ja Nova pääsee ihan oikeesti tosi toimiin, niin se kuuntelee, ja se pysyy siinä. Se ei lähe niitten toisten koirien luo jotka sielä kentän reunalla oottaa ja mahollisesti haukkuuki. En tiiä rakastaako se tuota hommaa yksinkertasesti niin paljo että se ihan tosissaan haluaa tehä sitä mun kans. Toki se innokkuus menee välillä kaiken eelle ja toinen haluais vaan ihan oman pään mukaan juosta esteitä läpi niinku ite tykkää :D Mutta sen innokkuuden kattominen tekee mut kyllä niin onnelliseksi <3 Ja se kyllä myös motivoi harjottelemaan vaan lisää. Agilityn osalta jopa uskon että joskus päästään kisailemaanki asti.

Ens viikon tiistaina 31. päivä onki näiden A-pentujen 2-vuotissyntymäpäivä. Onpa vaan hassua kuin ne voiki olla jo kaks vuotiaita. Tätähän sitä tosin onki ootettu noitten luustokuvien puolesta, kun kaks vuotiaalta saa vasta otettua virallisen selkäkuvan. Niinpä meillä onki ens viikon perjantaille 3.6. varattu aika Oulun Evidensiaan lonkka, kyynär -ja selkäkuviin. Jännitys pikkuhiljaa kasvaa kasvamistaan. Tänään tilasin jo kennelliiton omakoira -palvelussa lähetteet noille lonkka ja kyynärkuville, eli maksoin ne lausuntomaksut jo ennakkoon. Tää oli nyt tämä uus käytäntö, jonka avulla ilmeisesti saa nyt sitte tulokset nopeampaa. Apuaaaa! Noh, enää vähä yli viikko. Sisko lähtee onneksi mukaan tuonne eläinlääkäriin. Oon varmaan ite aivan paineissa. Peukut pystyyn!

Näiden kuvien oton aikanen ulkoilu päätty lopulta hyvin äkkiä siihen ku Nova löysi tuolta heinien seasta jonku hiiren/myyrän/minkälie raadon. Ihanaa. Sieltä se sen nosti esille. Kiitos vain. Onneksi se ei ollu ihan mitenkään hirveen kiinnostunu siitä :D Jätti rauhaan ku käskin ja sitte lähettiinki sisälle. Onneksi sen oli joku lintu siitä varmaa napannu ku seuraavalla ulkoilukerralla ei enää näkyny :D

Loppuun vielä tämmönen herp derp kuva kepin ravistelusta.

Siinä tais olla pääpiirteittäin kuulumisia tältä hiljaisuuden ajalta. Kuvia mulla on jonku verran julkastavana, ja tässä ainaki tuli pariki asiaa mieleen mistä vois kertoa vähä tarkemmin. Ensi kertaan!

Opinnäytetyö

Ens kuussa tulee täyteen vuosi siitä ku valmistuin kuva-artesaaniksi. Miten siitä onki jo niin kauan? Niinpä tein siis viimesen vuoden syksynä (eli syksy 2014) mun opinnäytetyön. Mainittin täälläki siitä muutamaan otteeseen. Pienenä kertauksena kuitenki: valitsin mun opparin teko tekniikaksi valokuvauksen, ja kuvasin siis - ketäpä muutakaan ku - Novaa. Kuvasarjalla ei ollu sen suurempaa teemaa. Kuvasin vaan Novaa erilaisissa ympäristöissä. Lopulliseen kuvasarjaan valikoitu monien monien kuvien joukosta seitsemän kuvaa. Jälkeenpäin ajateltuna ois ehkä voinu karsia kuvia vielä pikkusen vähemmäksi. Opettajaki oli jo tuollon vähä samaa mieltä.

Muutenki näin vuoden päästä ajateltuna, tekisin jotku asiat nyt erillä lailla. Joitain kuvia en valittis kuvasarjaan enää ollenkaan. Haluaisin nimittäin ainaki uskoa että oon tässä puolentoistavuoden (opparin valmistumisesta siis alkaa oleen tuo aika vaikka valmistuinki vuosi sitte) aikana ees vähä kehittyny valokuvaajana, ja ehkä jopa myös kuvanmuokkaajana. Osaan kuvista oon kuitenki vielä tänä päivänäki ihan tyytyväinen. Mutta tosiaan, tässä kuvat pienten selitysten kera.

 

Ensimmäisen kuvan otin koulun studiossa. Halusin mukaan myös yhen studiokuvan. Pete tuli mulle mukaan kuvaus-assistentiksi, eli lähinnä namipalan heiluttelijaksi :D Tässä yks kuva mihin oon edelleen tyytyväinen.

Tässä varmaan kuva johon oon vähiten tyytyväinen. Paikka ois ollu oikeen hyvä paremmallekki kuvalle, mutta sepä nyt on mitä on. Tämä kuva on otettu Tornion arboretumissa.

Tämä oli yks "vahinkokuvista." Ihan vaan sattu oleen ihana auringonpaiste ja lähin pihalle Novan ja kameran kans. Käytin muutenki aika paljo auringonvaloa hyväksi näissä kuvissa. Myös tähän kuvaan oon edelleen aivan tyytyväinen. Tässä on vaan jotenki kiva tunnelma.

Tästä ei mitään kummempaa sanottavaa oikeastaan. Niinku ehkä näkee niin mettässä otettu, ja kokeilin tän kans vähä erilaista muokkaustyyliä.

Tämä kans hyvin ilmiselvästi mettässä otettu ja ei mitään sen kummempaa sanottavaa.

Tässä oli sitte toinen vahingossa otettu kuva. Jopa niin vahingossa että tämä oli ainut kuva josta mulla ei ollu RAW-versiota ollenkaan. Mikä oliki sitte harmillista ku huomasin tämän kuvan muiden joukossa. Siksi ei ollu, että tällä kertaa ihan vaan räpsin Novasta kuvia mummulan pihalla samalla ku se leikki omenalla :D

Tämä seittemäs ja viiminen kuva oli samalta kuvausreissulta ku vitoskuvaki. Tältä reissulta tuli niin monta hyvää kuvaa että niiden kans tuli valinnanvaikeus.

Nova oli siis kuvausaikoihin noin 3-6 kuukauden ikänen. Koiria kuvatessa, ja etenki pentukoiraa kuvatessa mennään aika lailla koiran ehdoilla. Asioita ei voi suunnitella aivan tarkkaan. Tai voi, mutta on hyvin todennäköstä että suunnitelmat muuttuu matkan varrella. Siksipä yritin ottaa asian aika rennosti, ja olla suunnittelematta sen tarkemmin. Osa kuvista (niinku jo ylempänä mainittin) tuli otettua vähä niinku vahingossa. Lähinnä niin siis etten ollu ajatellu kuvaavani opparia varten, mutta sitte satuinki saamaan niin onnistuneen kuvan että halusin ottaa sen mukaan.

Opparin kans kokeilin ensimmäistä kertaa RAW-kuvausta. Kamera siis tallentaa sekä JPG:n, että nimensämukaisen raakakuvan. RAW-kuvilla on suuremmat muokkausmahdollisuudet. Tykästyin noihin RAW-kuviin niin paljo että oon siitä lähtien kuvannu lähes kaiken myös RAWina. Opin siis jotain uutaki. Jippii.

Mutta tosiaan, siinäpä nyt oli kaikessa lyhykäisyydessään vähän juttua tuosta mun opinnäytetyöstä :)

Sairaana ulkoilua

Olin viime viikonloppuna (ja vähän vielä viikon alusta) flunssassa. Oulussa ollessa ei vain oikein osaa maata ja levätä, joten pitihän se sitte lauantaina lähtä käymään pikkureissu mettässä. Serkun kans suunniteltiin että lähdetään taas siitä niitten pihalta, ja suostuteltiin vielä Hanna ja meidän pikkuveliki mukaan.

Novan "sakemanni-posetus" :D

Serkku heitteli koirille rikkinäisiä lapasia, joita ne molemmat sitte innossaan kanniskeli ympäriinsä.

Päätettiin lähinnä mun kunnon takia käyä ihan lyhyt kävelylenkki, eikä tainnukkaan tulla matkaa ku vähä yli kilometri. Pysäheltiin kuitenki useampaanki paikkaan vaan ottaan kuvia, joten oltiin kuitenki yli tunti pihalla.

Sunnuntain yritin sitte ottaa vähä rennommin, ku oli tuon reissun jälkeen melko heikko olo.

Puistossa ja terveystarkastuksista

Viime torstain ja perjantain välinen yö oltiin Hannalla keskustassa, mutta perjantaina siirryttiin sitte mummulaan (iskän naapuriin) loppuajaksi. Mennessä sitte käytiin ensin koirapuistossa. Tykkään Oulussa käyä erityisesti tuolla Puolivälinkankaan muurahaispuistossa. Se taitaa olla Oulun isoin puisto, ja siellä on hyvin tilaa juosta.

Tällä kertaa pienten puolella oli paljo porukkaa, mutta isojen puolella ei yhtään. No otin sitte kameran mukaan ku oli niin hyvä ilmaki, ja pääsin ottaan Novasta kuvia. Ei nyt mitään kovin elämää mullistavia kuvia, mutta ihan kivoja.

Jossain vaiheessa pienten puolelta siirty mies lapinkoiran kans isojen puolelle, ja Nova sai leikkiä sen kans vähä aikaa. Puistokaan ei ollu onneksi ihan vielä muuttunu hirveesti mutalammikoksi. Kohta se kuitenki varmaan tapahtuu ja sitte ei kyllä käyäkkään tuolla hetkeen. Nyt alkaa oleen muutenki ne ihanat ilman että ei tarvi koiran ku kävellä märällä asfaltilla niin kaikki tassut ja mahanalus on kurassa. Mutta se tarkottaa myös onneksi sitä että kevät on vihdoin täällä pohjosessaki, ja se tarkottaa luonnollisesti sitä että kohta on kesä!

Vähän päivitystä missä mennään terveystarkastusten suhteen:

Oon päättäny varata Novalle ajan luustokuvauksiin Ouluun (lonkat, kyynärät ja selkä) heti kesäkuun alkuun. Novan kaksvuotissyntymäpäivä on 31.5 ja se on tiistaipäivä. Niinpä siinä on ke-pe arkipäiviä heti sen jälkeen. Luultavasti varaan ajan tuolle perjantaille, joka itseasiassa onki sitte mun syntymäpäivä. Jännittää jo valmiiksi ihan sikana, enkä malttais yhtään oottaa! Onneksi ei oo enää pitkä aika.

Oli tosiaan tarkotus ottaa ne DM ja MDR -testit jo viime vuoden lopulla. Kävin marraskuussa hieman erikoisen sähköpostikeskustelun laboklinin kans, jonka lopuksi luulin että oli selvää että haluan verinäytteenottopaketin osoitteeseen X. No se oli marraskuussa. Nyt on huhtikuu. Ei pakettia näy :D Pitää varmaan yrittää uudestaan.

Jossain vaiheessa oli jotain puhetta että Tornioon tulisi jonkulaiset joukkotarkastukset nyt keväällä. Ajattelin että siellä ois voinu käyä silmätarkissa, mutta sen nyt sitte näkee onko sitä sittenkään tulossa.

Metsässä osa 5

Lauantaina 26.3. eli vajaa pari viikkoa sitten, lähettiin taas mun tätin pihalta lähtevään mettään lenkille. Viimeksi (lähes) samalla (koira)kokoonpanolla käytiin samassa paikassa TÄSSÄ postauksessa. Siitä on siis jo kauemman aikaa ku muistelin! Tuolta reissulta ei ihan hirveesti tullu onnistuneita kuvia, mutta jokunen kuitenki.

Tämmönen matka me ihmiset käveltiin, joten voi varmaan olettaa että koirille tuli ainaki tuplasti tuon verran. Tais ollakki melko väsynyttä sakkia, sillä kun päästiin takas autolle ja täti aukas takakontin, kaikki koirat hyppäs suoraan autoon. Pientä vastapainoa sille miten matka alko. Laitettiin Novaa autoon missä jo oli kolme koiraa, ja sieltähän ne kaikki (paitsi kaikkein vanhin ja kiltein Alma) pölähti pihalle ja veti rallia keskenään pitkin poikin ennen ku löyty pikkusen taas kuuntelukykyä ja saatiin kaikki neljä pakattua sisälle autoon. Mukana oli myös Lilli lapinkoira mutta sitä ei kiinnostanu olla mukana missään kuvissa :D

Tuolla ne sitte lopuksi ihan kiltisti kökötti valmiina lähtöön. Nova näytti näissä kuvissa jotenki tosi paljo isommalta ku muut :D Ja siis onhan se isompi tietysti, mutta tässä näyttää jotenki erityisen isolta. Mutta semmonenpa reissu sillä kertaa!

Aurinko

Viime postauksen jälkeen on pitäny melko kiirusta. Olin ajastanu sen 19.3. lauantaille, ja sitä edellisenä päivänä meille synty pikkusisko! Oon nyt siis kolminkertanen isosisko, jolla on kaks pikkusiskoa ja yks pikkuveli :) Siitä lähtien oonki viettäny suurimman osan ajasta Oulussa, ja välillä vaan käyny kotona pari yötä hakemassa lisää kampetta ja Novan kans treeneissä. Eilenki tulin just kotiin vähä pidemmältä Oulu-reissulta. Mutta tosiaan siinä syy miksi taas on ollu pari viikkoa hiljasta just ku pääsin taas hyvään postailuvauhtiin.

Mutta palataanpa nyt hieman ajassa taaksepäin. Tuntuu että koko talvi on ollu niin inhottavan pimeä ja aurinkoisia päiviä ei kyllä kovin montaa oo ollu. Tiistaina 16.2. kuitenki oli pitkästä aikaa ihanan aurinkoinen päivä, jonka päätin sitte käyttää hyväksi. Niinpä lähettiin Novan kans pihalle ja otin kameran mukaan. Oon varmaan ennenki saattanu mainita, mutta meijän kerrostalorakennusta vastapäätä on tommonen isohko heinänen (kesällä luonnollisesti) alue, joka näyttää olevan lähinnä koiranulkoilutuspaikka vähintäänki kaikille meijän talon koirille, mutta myös joillekki muille lähialueen koirille. Siihen siis jälleen mentiin pitkän köyden kans. Alue on sen verran iso että jos on ihan sen toisessa laidassa, ei edes tosi tosi pitkä köysi yllä pyörätielle asti.

Pikkusen mentiin ulos sen verran myöhään että aurinko oli jo alkanu laskeen, mutta sainpa tuota siitä huolimatta otettua muutamia aurinkoisiaki kuvia. Tais tuolla reippaasti yli tunti vierähtää lumessa kameran kans mönkien.

Loppuun vielä kuva minkä laitoin facebookiinki että mikä on tämä eläin joka ilmestyy mun kuviin aina välillä :D Mun mielestä näyttäis joltain erikoiselta saukon ja jääkarhun (ja jäniksen?) välimuodolta.

Huomasin myöhemmin että mulla ois tainnu olla kolmaski samantapanen kuva :D