Isojen tyttöjen kaulapanta

Hassua kyllä, mutta Novalle on edelleen mahtunu, ja ollu käytössä se sama pentupanta mikä sille aluksi ostettiin. Eikä muuten oo vielä ees pisimmällä pituudella. Lisäksi meillä on yks mun tätin antama Hurtan panta, joka oli sen labbiksella pentupantana. Se on ollu vähä siinä ja siinä onko sopiva vai ei. Muuten kyllä näytti ihan hyvältä, mutta kerran Nova onnistu ittensä siitä repimään ulos. Oonki jo vähä aikaa miettiny että Nova tarvis ehottomasti ensinnäki leveämmän pannan, ja toiseksikki ihan semmosen kunnon kunnon nahkapannan.

Tuliki sitte oikeen sopivaan aikaan tuo joulu, koska sain mun enolta 40€ lahjakortin Mustiin ja Mirriin. Siellä sitte käytiin Novan kans viime viikolla kattelemassa pantoja. (Painoa oli muuten 22,5kg) Oikeestaan jo tiesinki suunilleen minkä haluan sille ostaa. (Kuvat nyt on taas vähä mitä on, ku äsken tossa päätin vaan napata äkkiä kuvat että saan kirjotettua tän postauksen. Yyh.)

Ostettiin siis tommonen Feelin nahkapanta, joka siis mätsää Novan talutushihnan kans joka on samanvärinen ja samaa merkkiä. Hintaa oli suolaset 37,90€, mutta toiveissa oiski että tää kestäis mahollisimman pitkään. Luulis että tuohon hintaan kestäiski ees jonku aikaa. Ja onhan se kyllä hieeeeno! Tällä hetkellä tuo on sopiva toiseksi tiukimmalla, joten ei tää ainakaan pieneksi jää. Tuskin kaulanympärys enää hirveesti kasvaa.

Tämän lisäksi ajattelin ostaa vielä tässä lähiaikoina tuosta Rukka -pannasta semmosen leveämmän version, niin on sitte yks semmonen näppärälukollinen kevyempi panta. Niillä ei taida hintaakaan olla ku kympin verran.

En jaksanu edelliseen postaukseen enää kirjottaa sunnuntain koiranäyttelyn jälkeisistä tapahtumista, joten ajattelin niistä kertoa nyt. Nova nimittäin tapas uuen koirakaverin, eikä tapaaminen menny ihan niinku olin aluksi kuvitellu. Mun velipuoli perheineen otti ihan vasta cockerspanielin (uros) pennun, ja nyt päästiin näkeen sitä ensimmäistä kertaa, ku ne oli meillä (kotonakotona) kylässä sunnuntaina. Mun aavistus tilanteesta oli se, että Nova ois ihan liian innossaan, ja jyräis pikku cockeripojan ihan täysin. Se ku ei oikeen varmaan tajua omaa kokoaan. Tilanteessa käviki sitte aika lailla päinvastoin.

Ku olin ite saanu ulkovaatteet pois, päästin Novan irti kattomaan pikkusta joka istuskeli väsyneenä emäntänstä sylissä. Ensin Nova ryntäs pikkusen luo ja nuuski vähä, mutta sitte se perääntyki vähä kauemmas ja oliki aivan ihmeissään. Se seiso vähä kauempana, heilutti häntää pienessä kyyryasennossa kuono pitkällä eikä uskaltanu oikeen mennä lähemmäs :D Oltiin kaikki kyllä aivan ihmeissään. Pikku pentu oli kyllä super rauhallinen ja ihan rentona vaan istuskeli sylissä edelleen. Pikku hiljaa Nova uskalsi käyä aina vähä lähempänä nuuskimassa, mutta aina ku pentu pikkusenkaan liikahti niin Nova "säikähti" ja hyppäs taaksepäin. Kyllä se kuitenki sitte vähän ajan päästä lämpeni ku oli mun takana käyny vähä hakemassa turvaa, ja ku pentuki kävi mun sylissä. Oli ne kyllä huvittavan näkösiä ku se siinä olohuoneen lattialla pyöri ja pikku cockeri oli niin pieni että mahtu seisoon suorana Novan mahan alle :D Se tais sitte olla vaan niin uus ja erikoinen asia Novalle, ku eihän se tosiaan oo nähny aiemmin itteään pienempiä, tai siis nuorempia, pentuja. Kylläpä se sitte lopulta intoutu vähä törkkiin pennun päätäki maahan. Aika sievästi tosin : ) Eiköhän noistaki kahesta vielä kaverit tuu. Harmi etten tajunnu ottaa kuvia huvittavasta parivaljakosta. Ehkä ens kerralla!

Huomenna lähetään taas Ouluun viikonlopun viettoon, ja tullaan varmaan vasta maanantaina takas. Hyvissä ajoin tosin ku 19.00 alkaa meijän ensimmäinen tapakasvatuskurssikerta! Kävin tosiaan maanantaina yksin parin tunnin pitusella alotusluennolla. Kaikki kouluttajat vaikutti kyllä kivoilta, ja selvis seki että samalla maksulla sää käyä myös näyttelytreeneissä. Jotka oli harmi kyllä heti maanantaina tuon tapakasvatuskurssin jälkeen, joten pitää vähä kattoa miten Nova jaksaa. Uskoisin että se jaksaa ku pitää taukoja välillä.

Kajaani KV 11.1.2015

Noniin, nyt ois luvassa raporttia Kajaanin näyttelystä! :) Mentiin siis Ouluun jo perjantaina koko porukalla. Lauantaina meni sitte vahingossa niin myöhään hommien kans että pääsin nukkumaan vasta puolenyön aikaan, ja herätykseen aikaa 3 tuntia 28 minuuttia. Jipii. No ei siinä ollu vielä tarpeeksi, vaan en sitte saanu untakaan, jo lopulta sain nukuttua erittäin katkonaisesti vähä päälle kaks tuntia. Pete nukku sitäki vähemmän. 04.45 lähettiin Peten äitin pihasta ja ajettiin Tyrnävälle mun äitipuolen siskon luo, jonka autolla mentiin yhessä. Sieltä lähti myös mukaan yks colliepoika, josta myös oli Nova kasvanu ohi sitte viime näkemän :P

Matka meni kelin puolesta hyvin, ja muutenki aika nopiaa. Kajaanissa oltiin perillä kahdeksan maissa, ja saatiin onneksi auto ihan lähelle hallia ku oltiin niin ajoissa. Siinäpä sitte roudattiin tavarat sisään, ja asetuttiin kehän reunalle häkin kans. Se hyvä puoli siinä että kehä alkaa niin aikasin, on se että saa ensinnäki hyvän parkkipaikan, ja toiseksi vielä hyvän paikan kehän reunalta, eikä porukkaakaan oo vielä niin paljo. Valkkareiden kehät alko 9.30, eli meillä jäiki sitte melkeen puolitoista tuntia aikaa ennen sitä. Aika tuli kuitenki ihan tarpeeseen, ehtipä siinä käyä vähä kehässä harjottelemassa, mikä tuli todellaki tarpeeseen. Meinas jo iskeä pieni epätoivo ku ekalla kerralla Nova ei alkanu mun kans millekkään, vaan seiso kuono kiinni maassa. Mikä nyt on mun mielestä toisaalta ihan ymmärrettävää ku se on niin utelias muutenki. Siinähän oli varmasti ihan mahtavia hajuja! No parin kerran ku kehässä käytiin niin alko pikkusen paremmin sujumaan ja yritin vaan uskotella itelleni että kyllä me tästä suht kunnialla selvitään. Myönnän kyllä että meijän ois pitäny harjotella enemmän, mutta toisaalta taas tuo ympäristö on niin erikoinen, että tiiän että Nova ois silti ollu siitä ihan yhtä kiinnostunu ku nytki, ja ihan yhtä vähän kiinnostunu siitä mitä pitäs tehä.

Pentuluokassa oli yhteensä neljä koiraa, kolme urosta ja yks narttu = Nova oli ainut narttu. Ensin oliki sitte urosten vuoro, ja mää aloin oleen jo ihan paineissa. Tuomarina olin Unkarilainen Gabor Hargitai. Sitte oliki meijän vuoro. Mun isoksi yllätykseksi, Nova meinas vähä ujostella tuomaria. Jotenki tosi varovasti haisteli tuomarin kättä. Tuomari pyysi mua näyttään ite hampaat, ja käytiin siinä sitte kiertämässä kehä pari kertaa ympäri. Kehän kiertäminen meni lopulta ihan ok, välillä Nova lähti menemään vähä miten sattuu ja mun piti pyörähtää ympäri että päästiin takas oikeen päin, mutta ei se ihan katastrofi ollu kuitenkaan. Se meni jopa ihan hyvin ku mentiin kehä vinottain päästä päähän. Tajusin vasta myöhemmin että tuomari ei oikeestaan kopeloinu Novaa ollenkaan. En tiiä oisko se sitte antanu olla sen takia ku Nova ujosteli.

No saatiin sitte KP ja jäätiin heti ROPpi kehään. Myöhemmin vasta selvis, mutta ROP -kehässä meitä oli vastassa Novan serkku! Eli Novan isän, siskonpoika. Näytti vieläpä olevan serkuksilla vaan yhen päivän ikäeroki. Ja VSP:hän se sieltä sitte tuli. Oon kyllä tyytyväinen, vaikka Nova tosiaan oliki ainut narttu. 

Pete ei tienny että se ois saanu tulla tohon kehään ottaan kuvaa joten tää on nyt vähä tämmönen tää kuva :D Niinku kyllä kaikki muutki ku ei mikään ihanteellinen kuvausympäristö ollu tuo halli. Mutta koittakaa kestää. Arvostelu oli tämmönen:

"good impression, good propotions, nice head, feminine face, very good ears, a little short neck, good topline, very good movement, good temperament, very promising"

ja suomennettuna vielä...

"hyvä vaikutelma, hyvät mittasuhteet, kiva pää, narttumainen naama, erittäin hyvät korvat, hieman lyhyt kaula, hyvä ylälinja, erittäin hyvä liike, hyvä temperamentti, erittäin lupaava"

Eli mun mielestä aika kiva arvostelu. Vähä kyllä ihmetytti tuo "erittäin hyvä liike," että joo ei kai se sitte tosiaan voinu kovin huonosti mennä :D Ja varsinki tuo viimenen, "erittäin lupaava" kuulostaa aika hyvältä. 

Siinä sitte siirrettiin kamppeet vähä sivumpaan, ja jäätiin ootteleen että meijän matkaseuralainenki ois valmis. Kävin välillä kattoon ja kuvaan myös collie kehää ootellessa. Meijän suureksi yllätykseksi Nova nukahti häkkiinsä, vaikka ympärillä oli ihan hirvee meteli ja koirahälinä. Hyvä vaan että osaa rauhottua, mutta oli silti aika yllättävää että se maltto ihan nukahtaa. Puoli kahen maissa lähettiin sitte ajamaan kohti Oulua. Vaikka oliki kivaa, olo oli koko päivän aika kamala. Ei pystyny syömään oikeen mitään, ja koko ajan kävi mahaan kipiää. Ja väsytti. Vaatetta oli onneksi tarpeeksi päällä. Olin lukenu juttuja kuin hirveen kylmä hallissa on, joten varauduinki sen mukasesti hirveillä kerroksilla. Lopulta ei kuitenkaan tarvinu ees laittaa toppahousuja jalkaan vaikka ihan pikkusen viluttiki loppuajasta. 

Oli siis ihan hyvä reissu ja jäi hyvä mieli tuostaki. Seuraavaksi meilläki alkaa oleen jo semmonen tilanne että on kohta meno junioriluokkaan, eli alkaa ihan viralliset hommat. Oonki tullu siihen tulokseen että nyt harjotellaan kunnolla tämä kevät ja seuraavana mennään vasta kesäkuun lopulla Rovaniemen kansainväliseen näyttelyyn. Eipä tässä muuta oikeestaan sitä ennen kovin lähellä ookkaan. Hyvä homma on myös se, että tapakasvatuskurssin maksulla pääsee myös näyttelytreeneihin, joissa aletaan nyt samalla käymään.

 

Ensi kertaan!

Loput kuvat lomalta

Tänään aattelin vielä survoa tänne loput, eli puhelimella ja tabletilla otetut kuvat lomalta. Joten pidemmittä puheitta tässäpä ois.

Nova petin valtaaja mummulassa.

Hienot supertaiteelliset joulukuusiposeeraukset.

Hihii yhteiskuva

Söpöjä unikuvia.

Ihmiskoira :D

Tässä nämä kuvat mistä eilen puhuin. Niin hauska tuo kokoero. 

Aioin myös kirjoittaa sisäsiisteyden edistymisestä. En nyt muista tarkkoja päiviä mutta eipä niillä taida olla hirveesti väliäkään. Tässä kuitenki joku aika sitte Nova oli 3 viikkoa pissaamatta sisälle kertaakaan. Sitäki ennen siis saatto olla viikonki pissaamatta mutta sitte tuli joku yks vahinko, tai se ei muistanu pyytää ulos. Ihan uskomatonta muuten miten paljo elämä helpottu ku Nova oppi pyytään ulos ihan kunnolla. No tosiaan, ku tuo yli kolme viikkoa oli menny ilman vahinkoja, päätettiin että ois VIHDOIN aika laittaa matot takas paikalleen. No eihän siinä sitte kauaa menny ku Nova päätti pissata olohuoneen matolle. Ja sitte eteiseen. Ja seuraavana päivänä eteisen toiselle matolle. No tultiin sitte siihen tulokseen että se oli vaan jotain merkkailua, koska sen kolmannen pissan jälkeen se taas yhtäkkiä alko ihan normaalisti pyytään ulos. Että semmosta. Ehkäpä tässä ollaan kuitenki jo voiton puolella ja pikkuhiljaa vois alkaa sanomaan että Nova on sisäsiisti. 

Mutta nyt ei enää ajatus kulje ku yritän kattoa elokuvaa samalla, joten palataan asiaan taas ens kerralla :)

Lisää kuulumisia + kuvia

Eilen mietiskelin, ja huomasin että mulla on nyt monta semmosta "pientä" asiaa mistä haluan kirjottaa, joten jatketaan vielä tämmösen kuulumistyyppisen postauksen kans. Samalla voin lisätä tähän noita lomalla (kameralla) otettuja kuvia.

Ehkä nyt semmonen "isoin" uutinen on se, että me alotetaan maanantaina tapakasvatuskurssi! Täällä Torniossa on jotenki tosi huononlaisesti ollu mitään tommosia sopivia kursseja, tai jos onki ollu niin ne alko ennen ku Novalla oli rokotukset kunnossa tms. Oulussaki ois nyt tammikuussa alkanu yks pentukurssi, kätevästi sunnuntaisin, mutta se ehti täyttyä ennen ku ehin ajatella sitä sen tarkemmin. Eilen illalla sitte laitoin sähköpostia tuonne Tornion kennelkerholle ja toivoin että kurssilla ois vielä tilaa. No olihan siellä, ku tänään tuli päivällä kurssin info sähköpostiin, ja niinpä vahvistin meidän osallistumisen! Maanantaina on siis ensin luento, johon ei koiria oteta mukaan. Oon aika innossaan vaikka vähä kyllä jännittääki!

Tulin vaan lopulta siihen tulokseen että tarvin jonkun kokeneemman apua Novan kouluttamisessa. Kyllä mää uskon että me PÄRJÄTTÄIS näinki, ku ei Nova mikään ihan mahoton koira oo, mutta haluan kuitenki parhaan mahollisen lopputuloksen. Nova on kuitenki loppujen lopuksi melkosen itepäinen tapaus, eikä luonnetta kyllä puutu.

Seuraava juttu mistä halusin kertoa on Novan korkeuskasvu. Alunperin varmaan ideana oli mitata säkäkorkeus viikoittain, samoin ku punnitseminenki, mutta se nyt sitte unohtu. Ekan kerran mitattiin Nova vasta 24.11. ja sillon tulos oli 54,5cm. Wikipedian mukaan valkkari narttujen säkäkorkeus on 55-61cm. Tuossa vaiheessa alettiin siis jo olemaan aika lailla alarajoilla. Nyt sitte 31.12. eli samana päivänä kun Nova täytti 7 kuukautta, mitattiin säkä uudestaan, ja tuloksena oli 58,5cm. Mittauksilla oli siis noin kuukausi eroa, ja tuona aikana Nova kasvo neljä senttiä. Tuon kasvun kyllä alko jo huomaan ihan silmissä. Hauskinta oli ku Nova näki joulun aikaan lapinkoira kaveriaan Lilliä (joka on täällä näkynytkin aiemmin) pitkästä aikaa. Viime näkemällä Nova oli aika lailla Lillin kokonen, ehkä vähän jopa pienempiki. Tällä kertaa kuitenki Lilli näytti ihan minimaalisen pieneltä Novan rinnalla, ja munki oli aika todeta että se on ihan oikeesti kasvanu aika isoksi (laitan yhteiskuvan näistä kahesta myöhemmin, nyt en hoksannu). Saapa siis nähä minkä verran se vielä tuosta kasvaa.

Sitte semmonen pieni ilmotusluontoinen asia, että tein Novalle oman instagram -tunnuksen, johon pääsee nyt tuosta sivupalkin kuvakkeesta. Muistaakseni mulla oli vielä ajatuksena puhua sisäsiisteyden edistymisestä, mutta kello alkaa oleen jo sen verran että se taitaa jäähä seuraavaan kertaan. Kuviaki kyllä vielä riittää! Vielä on loput puhelimella otetut, ja tabletilla otetut kuvat. Nytpä siis vielä loput kuvat, ja sitte me lähetään nukkuun! Aamulla tiedossa ois koirapuistoilua, ja sitten yksinjäämisharjottelua. Nyt on korkeampi portti, mutta sen kans on vielä hieman ongelmia, joten siitäkin lisää myöhemmin...

Hyvää uutta vuotta!

Jaahas, blogi näköjään ihan suunnittelematta vahingossa hiljentyi joulun ja uudenvuoden ajaksi. Oulussa oltiin 22.12-30.12, ja siellä ollessa oliki kyllä aika lailla koko ajan sen verran tekemistä että blogi unohtu lähes kokonaan. Kone oli kyllä mukana mutta en sitä kertaakaan ees ottanu esille. Kuvia sentään tuli jonku verran otettua, joten niitä tulossa heti ku saan käytyä ne läpi ja muokattua ne. Tällä kertaa siis tiedossa pieni välikuulumispostaus, ja parit puhelinkuvat aatonaatolta.

Joulu meni aika hyvin ja kivasti, ajatellen sitä että yhtälöön lisättiin koiranpentu. Mulle itelle on jouluperinteet aika tärkeitä ja syvälle juurtuneita vaikka vuosi sitte vaihettiinki meijän joulunvietto tapaa aika radikaalisti (ottaen huomioon että siihen mennessä kaikki oli menny aika samalla lailla joka vuosi.) Tänä vuonna tuli siis vähän lisää muutoksia Novan takia, mutta kaikki meni lopulta tosiaan hyvin. Aattoaamuna herättiin mun mummulasta, jossa oltiin noin puolet ajasta yötä. Ensimmäisenä lähin käymään naapurissa iskän luona jossa pikkuveli jo ootti malttamattomana lahjojen aukasua, jotka tonttu oli yön aikana tuonu kuusen alle. Seuraavaksi oliki ohjelmassa Novan väsyttäminen, ja lähettiin minä, Pete, mun pikkuveli ja Nova mettään vajaaksi tunniksi. Kauempaa ei pystyny oikeen kukaan olemaan ku pakkastaki oli lähemmäs -25 astetta. Jossain vaiheessa aamupäivää Pete ja Nova lähti sitte Peten äitin luo ja mää jäin mummulaan(/iskän luo), johon tuli sitte myöhemmin iskän siskot perheineen, ja syötiin kaikki yhessä. Syönnin jälkeen lähettiin pikkusiskon kans kotiin äitin luo, jossa oltiin ihan vaan omalla perheellä. Vähän myöhemmin seuraan liitty myös mummu, ja syönnin jälkeen Pete ja Nova.

Nova osas olla kyllä tosi kiltisti lahjojen jaon ajan. Johtu varmaan osaksi väsymyksestä. Pari kertaa se kävi kuusen alla hämmentämässä, mutta muuten kyllä kiltisti makoili tai leikki omalla uudella lelulla. Oli kyllä aika söpö ku se oman pakettinsa repi auki ja innossaan alko leikkimään :D Ilta siinä sitte vietettiin meillä kotona, jonka jälkeen lähettiin mummulaan yöksi, ja taidettiin olla nukkumassa jo ennen puolta yötä.

Aatonaattona pestiin Nova ensimmäistä kertaa kunnolla shampoon kera. Aika hyvin meni, ja vaikka reppana yrittiki välillä hivuttautua suihkulta tavottamattomiin, tai ovelle päin, niin aika hyvin se tyyty kohtaloonsa ja anto meijän pestä. Tässä siis suihkunraikkaana :)

Uudeksi vuodeksi tosiaan haluttiin tulla kotiin. Alko se oleenki jo aika tarpeen ku oltiin kuitenki jo yli viikko oltu yötä eri paikoissa. Ainut huono puoli oli että sen takia sitte missattiin Oulussa 3.1 ollut mätsäri, joka ois ollu parempaa ku hyvää harjotusta Kajaanin näyttelyä varten. Miten en nyt ees muista oonko täällä sanonu että ilmotin Novan tuonne Kajaanin kansainväliseen näyttelyyn? Noh, se on tosiaan (apua) jo tämän viikon sunnuntaina, ja sinne lähen (ja Pete lähtee myös jos ei oo töitä) mun äitipuolen siskon kans, joka vie sinne oman colliensa. Jännittää. Siitä lisää kuitenki varmaan myöhemmin..

No se uusi vuosi sitte. Ei ois kyllä paremmin voinu mennä. Aamupäivästä käytiin koirapuistossa juoksemassa ja väsyttämässä Novaa. Illalla sitte soitettiin varalta musiikkia koko ajan, mutta sisälle kuuluviin ääniin Nova ei missään vaiheessa reagoinu mitenkään. Ulos mentiin ensimmäistä kertaa paukuttelun aikaan joskus kahdeksan maissa. Vähän jännitti miten siinä käy, mutta kaikki meni oikeen hyvin, eikä Nova aluksi reagoinu paukkeeseen sielläkään. Vasta sitten ku jossain lähellä alko paukkuun tosi kovaa, se suoristautu hetkeksi seisomaan ja kuunteleen. Hyvin nopeaa se kuitenki päätti ettei kiinnosta, ja jatko nuuskuttelua paukkeesta huolimatta. Olin siis erittäin tyytyväinen. Vaikka olinki 95% varma ettei meillä mitään ongelmia tuu, onhan siinä silti aina se pieni kysymys että entä jos sitte kuitenki. Hyvä kuitenki näin. 

Siinäpä oiski aika lailla tiivistettynä meijän joulu ja uusivuosi. Kuvia tosiaan tulossa myöhemmin, niinku ja sanoinki. Ja tosiaan pitäs ottaa 7kk pönötyskuvatki!